Minustako kiipeilijä?

Kiipeilyn harrastaminen ei edellytä mahtavia lihasvoimia tai erityistä ruumiinrakennetta. Jo alle kouluikäiset voivat tulla lajin piiriin, koululaisille laji sopii hyvin (seuran junioritoiminta) eikä yläikärajaakaan ole. Pitkän kiipeilyperinteen omaavassa Keski-Euroopassa voi nähdä lapset, vanhemmat ja tyylikkäästi harmaantuneet isovanhemmat yhdessä kiipeilemässä. Joillakin kiipeilyreitellä pituudesta voi olla hyötyä, mutta useinkaan ei merkittävästi. Langanlaihakaan ei tarvitse olla eikä pystyä vetämään leukaa, sillä kiipeily on enemmän tekniikka- kuin voimalaji. Tytöt ja naiset usein korvaavat lyhyempää mittaansa ja pienempää lihasvoimaansa notkeudella ja paremmalla liiketasapainolla. Haasteita haluavalle niitä tästä lajista kyllä löytyy riittävästi. Kun on omaksuttu tarvittavat tiedot ja taidot ja välineetkin ovat asianmukaiset, on kiipeily varsin turvallinen harrastus. Kaikkia kiipeilyn alalajeja ei voida missään nimessä pitää extreme-urheiluna. Sisätiloissa ja pultatuilla ulkokallioilla kiipeilyä voi harrastaa leppoisasti. Keski-Euroopassa voi nähdä koululuokan liikunnanopettajansa kanssa kiipeilemässä lähikallioilla. Kiipeily näyttää olevan siellä koululaisille yhtä arkipäiväistä kuin suomalaislapsille hiihtämässä käynti.

 

Kiipeily sisällä (seinäkiipeily)

Kiipeilystä kiinnostuneen on helpointa tutustua lajiin tarkoitusta varten sisätiloihin rakennetuilla kiipeilyseinillä. Sisäkiipeilyä voi harrastaa korkeilla seinillä köysien ja kiipeilyvaljaiden kanssa tai matalammilla boulderseinillä, jolloin varusteiksi riittävät pelkät kiipeilykengät. Tampereen seudulla köysikiipeilyn harrastaminen sisätiloissa on nykyisin mahdollista esimerkiksi Seikkailuseppien ja Kuntokeskus Wolfin seinillä. Vertikaalilla on myös oma boulderseinä Tampereen keskustassa. Se on tarkoitettu pääasiassa seuran jäsenille, mutta vierailijakin voi siellä muutamia kertoja käydä kertamaksua vastaan lajiin tutustumassa. Jos seinäkiipeilyä haluaa harrastaa enemmän, kannattaa käydä kiipeilyn alkeiskurssi.

Kiipeily ulkona (kallio- ja jääkiipeily)

Tampereen seudulta löytyy useita kiipeilyyn soveltuvia kallioita. Matalampia boulderointiin eli ilman köysiä tapahtuvaan kiipeilyyn soveltuvia kallioseiniä ja siirtolohkareita on seudulla myös. Ennen köysien avulla tapahtuvan kalliokiipeilyn aloittamista on suositeltavaa perehtyä kiipeilyn turvallisuusseikkoihin, joko kokeneempien kiipeilijöiden opastuksella tai mieluiten kalliokiipeilykurssilla. Kallioilla tapahtuva köysikiipeilytoiminta edellyttää enemmän tietotaitoa kuin sisäseinäkiipeily. Suomen kiipeilyliiton (SKIL) sivuilla on kuvattu Suomessa käytössä oleva kiipeilykurssijärjestelmä, jonka mukaisia kursseja Vertikaali järjestää mahdollisuuksien ja kysynnän mukaan.

Useimmat Suomen kalliokiipeilyreiteistä löytyvät SKIL:n toimittamasta Suomen kalliokiipeilyreitit -kirjasta. Kirjaa voi ostaa liiton jäsenseuroilta.

Tampereen seudulla jääkiipeilyä voi harrastaa lähinnä Ruoveden Helvetinjärvellä, ja joitain pienempiä jääputouksia voi hyvänä talvena syntyä muuallekin. Jääkiipeilyssä käytetään apuna jäähakkuja ja kenkiin kiinnitettäviä jäärautoja. Varmistukset tehdään jääruuveja käyttäen. Jääkiipeilyvarusteilla voi kiivetä myös reittejä, joissa on välillä kallio-osuuksia.Tällaista kiipeilyä kutsutaan mixed-kiipeilyksi.

Kokemuksen lisääntyessä voi kalliokiipeily ulkomailla tai vuoristokiipeily alkaa houkuttaa, näihinkin kiipeilyn lajeihin kannattaa aluksi tutustua kokeneempien kanssa.

Kiipeilykerho Vertikaalin toiminta

Kiipeilykerho Vertikaali ry perustettiin vuonna 1993 ja se on Suomen Kiipeilyliitto ry:n (SKIL) jäsenseura. Yhdistyksen tavoitteena on edistää kiipeilyä Tampereen seudulla.

Seura järjestää junioreille ohjattua kiipeilytoimintaa. Heille on oma ohjattu vuoro lauantaisin  Tampereen Kiipeilykeskuksen sisäseinällä. Toiminta tapahtuu nuorten ehdoilla, leikkisästi ja jokaisen edellytykset huomioiden. Vuoro on tarkoitettu 10 - 14 -vuotiaille.

Seura järjestää seinä-, kallio- ja jääkiipeilykursseja. Kurssien päätavoite on käydä läpi turvallisuuteen liittyvät asiat. Useat seuran jäsenistä ovat itse kouluttautuneet ohjaajiksi, jotta voisimme pitää mahdollisimman suuren osan kursseista omin voimin. Kurssien sisällön, ajankohdat, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löydät täältä.

Seuralla on salivuoro torstai-iltaisin Linnainmaan koulun kiipeilyseinällä. Vertikaalilaisia tapaa myös  Tampereen kiipeilykeskuksella sekä Kuntokeskus Wolfin kiipeilyseinällä. Kesällä kiipeillään sään salliessa lähiseutujen kallioilla. Suosituimpia paikkoja ovat Viitapohjan Mustalaisvuori, Siuron Ketaranvuori, Kangasalan Mäyrävuori, Horhan Rämövuori ja Mustavuoren soramontun kallio Ikurissa. Toki vertikaalilaisiin voi törmätä muuallakin, Olhavalle ja muille Etelä-Suomen kiipeilypaikoille tehdään kiipeilyreissuja. Jääkiipeilyreissuja kerho on järjestänyt Posion Korouomaan ja Norjaan. Ja vuosittain seuran jäseniä käy Norjassa, Alpeilla ja muualla Keski- ja Etelä-Euroopassa, ajoittain kauempanakin.

Seura järjestää myös erilaisia yhteisiä tapahtumia, kuten kilpailuja, kiipeilytapaamisia ja -reissuja sekä illanviettoja.

 

Seura ei järjestä laskeutumisia tai kiipeilyä esimerkiksi polttareihin liittyen. Näissä asioissa yhteyttä voi ottaa ohjelmatoimintaa järjestäviin yrityksiin, kuten www.seikkailusepat.fi

Mitä Vertikaalin jäsenmaksulla saa?

Pääset mukaan mukavaan porukkaan. Kiipeilijät ovat pääsääntöisesti hyvin avuliasta ja ystävällistä väkeä. Arastelematta voit kysellä neuvoja tai vinkkejä. Turvallissuusseikoista saattavat kokeneemmat harrastajat antaa jonkun vinkin pyytämättäkin. Seuraan liittymällä löydät helpommin kavereita kiipeilemään lähelle tai kauemmaksikin. Kesällä yhteisiä kiipeilytapaamisia on viikoittain. Seuran järjestämät retket on tarkoitettu vain jäsenille. Kiipeilykursseja järjestetään monenlaisia ja tarvittaessa kysynnän mukaan. Niille voivat osallistua vain seuran jäsenet.

Linnainmaan koululla on torstaisin kiipeilyvuoro jonne  seuralaisilla on vapaa pääsy. Seuralla on kiipeilyvälineitä (kypäriä, valjaita, kenkiä, hakkuja jne.), joita vuokrataan jäsenille nimellistä korvausta tai panttia vastaan. Myös kiipeilykirjallisuutta on yhteisessä käytössä. Saat seuran omien jäsentiedotteiden lisäksi pääsyn seuran keskustelusivuille. Vertikaalin jäsenyys antaa samalla jäsenyyden Suomen Kiipeilyliittoon (SKIL) ja kansainväliseen kiipeilyliittoon (UIAA). Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä SKIL:n jäsenlehti, "Kiipeily" kuuluu Vertikaalin jäsenetuihin. Jäsenkortilla saa merkittävästi alennusta esim. Alpeilla paikallisten UIAA:n jäsenseurojen ylläpitämissä vuoristomajoissa ja ruuhkaisimpina aikoina jäsenet ovat etusijalla majavarauksissa. Vertikaalin jäsenet saavat jäsenkortilla alennuksia Kuntokeskus Wolfin kiipeilymaksuista sekä kiipeilyvälinekauppa Camusta.

Jäseneksi liittyminen on helppoa, maksa jäsenmaksu ja ilmoita yhteystietosi jäsenrekisterin ylläpitäjälle.

Mitä kiipeilyvarusteet maksavat?

Ensimmäinen hankinta on tavallisimmin kiipeilytossut. Usein ne hankitaan kun lajia on ensin kokeiltu pari kertaa vuokratossuilla. Kiipeilytossut maksavat 50 - 120 €. Seuraava hankinta on yleensä valjaat, pari sulkurengasta ja varmistuslaite (70 - 120 €). Näillä hankinnoilla sisäseinällä pärjää jo mainiosti. Ulkona kiivetessä on yhdellä porukasta oltava köysi (100 - 250 €). Jos harrastus sitten tempaa todella mukaansa, on erilaisiin kiipeilyvälineisiin mahdollista sijoittaa reilustikin euroja. Metallitavara kestää jopa kymmeniä vuosia ja tekstiilivarusteet (kuten valjaat) noin 4 - 5 vuotta käytöstä riippuen. Kiipeilyvarusteet testataan ja kiipeilykäyttöön soveltuvan varusteen tunnistaa UIAA-leimasta.

Nykyiset varusteet ovat varsin turvallisia, mutta vain oikein käytettyinä. Tekstiileistä tai muista pehmeistä materiaaleista valmistettuja kiipeilyvälineitä (köydet, valjaat, nauhalenkit) ei yleensä myydä tai osteta käytettynä. Niitä ei myöskään lainata kavereille, jos ei itse olla reissulla mukana ja voida pitää silmällä kuinka suurelle rasitukselle varusteet joutuvat. Hakkuja ja jäärautoja on joskus käytettynäkin saatavilla. Mitä muuhun metallitavaraan tulee, käyttävät monet mieluiten vain välineitä, jotka ovat itse uutena hankkineet.

 

 

Sanastoa

alaköysittely	katso liidaus
beta	ohjeiden antaminen kiipeilyreittiä varten
boulder	sananmukaisesti siirtolohkare, mutta tarkoittaa kiipeilyä niin matalalla, ettei köysiä tarvita apuna. Sanaa käytetään niin sisä- kuin ulkokiipeilyn yhteydessä.
flash	kiivetä alaköydellä jokin reitti ensimmäisellä yrittämällä, kuitenkin niin että reittiä varten on kysytty neuvoja tai kiipeilijä on nähnyt jonkun toisen kiipeävän reittiä aiemmin
fleikki	laattaulkonema eli ohut, irtonaisen näköinen kallion osa
frendi	mekaaninen kiila tai tyyppi jonka kanssa kiivetään
greidi	kiipeilyreitin vaikeusaste, tähän on useita eri taulukoita
hänkki	päälle kaatuvan jyrkkä
jammaus	halkeamakiipeilyssä käytetty tekniikka, jossa kädet, jalat tai koko keho lukitaan halkeamaan kiinni
jatko	lyhyellä nauhalenkillä yhdistetyt kaksi sulkurengasta, joita käytetään köyden kiinnittämiseen varmistuspisteisiin
karabiini	sulkurengas
keivi	luola, tarkoitetaan usein boulderointiseinää sisätiloissa
kiila	metallinen varmistusväline, joka kiinnitetään kiilaamalla se kallion koloihin ja halkeamiin
krimppi	erittäin pieni listamainen ote, josta saa kiinni vain sormenpäillä
kruksi	reitin vaikein kohta
kräkki	halkeama
layback	kiipeilytekniikka, jossa kehon painopistettä siirretään niin, että nojataan käsi- ja jalkaotteisiin tukien
liidaus	alaköysikiipeilyä eli kiipeilyä, jossa kiipeilijä vie itse varmistusköyttä mennessään
linja	kiipeilyreitti
mankka	magnesiumjauhe, jota käytetään käsien hikoilun estämiseksi
mantteli	köyden uloin ja vahvin kerros, joka suojaa herkkää ydinosaa
manttelointi	kiipeilytekniikka, jossa käsiä työnnetään suoriksi alaspäin ja nostetaan jalkoja ylös, esim. hyllylle noustessa
muuvi	kiipeilyliike
on-sight	kiivetä alaköydellä reitti ensimmäisellä yrittämällä niin, ettei kiipeilijä ole koskaan nähnyt reittiä aiemmin tai saanut mitään helpottavaa tietoa avukseen
pink point	kiivetä reitti ylös ”puhtaasti” putoamatta, mutta niin että varmistukset on laitettu paikoilleen jo etukäteen
piuha	kiipeilyköysi
projekti	kiipeämätön reitti. Projektit on usein varattu reitin putsaajan toimesta.
red point	kiivetä harjoiteltu reitti ylös ”puhtaasti” putoamatta laittaen itse omat varmistukset matkan varrelle
sekkarit	kiipeilyliikkeiden sarja. Vaikeampia reittejä kiivetessä jokaisen liikkeen tulee linkittyä yhteen sopivaksi sarjaksi.
slingi	nauhalenkki
släbi	loiva
soolo	kiipeilyä yksin tai ilman varmistuksia, jälkimmäisessä putoamisen tapahduttua on aina vakavan loukkaantumisen tai kuoleman vaara
sporttikiipeily	valmiiksi kallioon asennettujen pulttien avulla varmistettavaa kiipeilyä
teknoaminen	omien varmistuksien avulla kiipeily, jossa käytetään apuna erilaisia välineitä kuten tikkaita, nousukahvoja yms.
topo	reittikartta, joka sisältää yleensä ajo-ohjeet kivelle, reittien nimet sekä vaikeusasteet
trädikiipeily	kiipeily luonnollisilla varmistuksilla. Sporttikiipeilyn vastakohta, jossa varmistaminen tapahtuu itse asetettavia ja irrotettavia varmistusvälineitä (kiilat, frendit yms.) käyttäen
varmistaminen	köydestä kiinnipitäminen varmistukseen tarkoitetun laitteen avulla tai alaköysikiipeilyssä köyden kiinnittäminen reitillä oleviin varmistuspisteisiin
yläköysittely	kiipeilyn harjoittelua turvallisesti, kiipeilyköysi kulkee reitin yläosassa olevan ankkurin kautta